Mitkä ovat oikeasti lomautuksen hyödyt? Hyöty on hyvin hetkellinen säästötulos kunnan kassassa kyseisen vuoden osalta. Lomautus ei kuitenkaan ratkaise varsinaista ongelmaa, ei edes pelasta kunnan miinustulosta. Päinvastoin se aiheuttaa paljon lisätyötä ja palveluihin suurta lovea. Kärsijänä ovat kuntalaiset, veronmaksajat siis. Suurimpina kärsijöinä ovat luonnollisesti ne, jotka eniten palveluja käyttävät eli päivähoidossa olevat lapset, koululaiset, sairaat, vanhukset ja työttömät. 

Käytännössä lomautus ei tuo sitä nettosäästöä, mikä paperille saadaan, kun ilmoitetaan, paljonko säästöä tulee esimerkiksi koko henkilöstön kuukauden lomautuksesta. Koska kuntaa ei voida laittaa kerralla kiinni kuukaudeksi, joudutaan lomautukset toteuttamaan porrastetusti. Lomautusjärjestelyt vievät työaikaa ja samalla rahaa. Mietipä omalle kohdallesi, mitä kaikkea se tietää, kun työtoverisi on ylimääräisen kuukauden pois töistä. Hänen poissaolonsa ajaksi on tehtävä sijaisjärjestelyjä, lomautettu joutuu opastamaan työtoverinsa omien töidensä sijaiseksi. Jos sijaisuus ei tule kyseeseen, odottavat ne kuukauden aikana tekemättä jääneet työt lomautuksesta palatessa ja lisäksi tulee koko ajan uutta. Seuraa uupumusta ja ylikuormitusta. Millä motivaatiolla ja mielialalla töitä tehdään lomautusten päällä ollessa?  Voidaanko odottaa, että lomautettu ja palkkapussiaan aikaisemmin jo vapaaehtoisin säästöin keventänyt työntekijä venyy vielä kaiken jälkeen tehokkaana tekemään rästiin jääneitä hommia tai työtoverinsa töitä? 

 

Vihti on kunta, missä henkilöstöä on asukasmäärään suhteutettuna riittämätön määrä. Kasvukunnassa ei riitä, että suorittavalle tasolle päivähoidon ja koulun puolelle palkataan kasvun mukaisesti lakisääteiset resurssit. Vihdin kokoisen metropolialueen kunnan tulisi olla kehityksen kärjessä ideoimassa ja kehittämässä palvelujaan ja ennen kaikkea kehittämässä uusia tulonlähteitä. Henkilöstöresurssia tarvittaisiin monelle sektorille selkeästi nykyistä enemmän.

Kunnan henkilöstö elää käytännössä jatkuvaa epävarmuutta. Yhä päällä oleva sijaiskielto jatkuu. Sen tuomia ”säästöjä” ei ole vielä kyselty. Arvattavissa on, ettei mitään suuria säästöjä ole tullut, jos lopulta tulee ollenkaan. Onhan henkilöstön sairastuvuus koko ajan uhanalaisessa tilastotilassa.  Henkilöstöraporttia ja sen työtyytyväisyysosuutta moni valtuutettu kehui kevätkauden viimeisessä valtuustossa, kun olisi pitänyt nähdä raportin vastapuoli: miksi vain 61 prosenttia työtekijöistä vastasi työtyytyväisyyskyselyyn?

 

Tutkimukset osoittavat ja me kaikki voimme asian todeta myös omasta arjestamme, että epävarmuus kuormittaa haitallisesti. Vihdin kunnallispolitiikka on nyt sellaisessa johdossa, ettei johdonmukaiseen päätöksentekoon päästä. Valtuusto antaa koko ajan valtaansa pois kunnanhallitukselle! Tosiasiassa Vihdin kuntaa johtaa kunnanhallitus, pieni ryhmä, jossa oikeistoenemmistö tarvittaessa voittaa äänestyksissä aina. Muutama tapaus on valtuustosalissa osoittanut sen, etteivät kaikki valtuutetut tiedä, mistä äänestyksissä on kyse, mutta äänestävät ryhmäkurin mukana. Esimerkiksi tästä käy Otalammen neuvola. Joulukuun 2009 valtuuston kokouksessa Vasemmiston valtuutettu Karita Seuranen esitti Karviaisen palvelusopimukseen muutosta, ettei Otalammen neuvolatoimintaa lakkautettaisi. Valtuuston oikeistoenemmistö äänesti muutosesityksen nurin. Ilmeisesti asia tuli väärästä puolueesta esitettynä, kun kunnanhallituksen puheenjohtaja ei muutamaa kuukautta myöhemmin edes muistanut, että koko neuvolan lakkauttamispäätöstä olisi tehty. Puoli vuotta myöhemmin valtuusto äänesti jo kertaalleen tekemänsä päätöksen kumoon ja ”palautti” Otalammen neuvolan takaisin palvelukartalle. Tämä vain yhtenä esimerkkinä valitettavan epäjohdonmukaisesta ja poukkoilevasta päätöksentekotavasta tämän hetken Vihdissä. Hyvä hallintotapa edellyttää johdonmukaisuutta. Valtuutettu saa luottamuksensa toimia kuntalaisten hyvinvoinnin eteen vaaleissa. Luottamus tuo vastuuta. Vaaleja on lähes joka vuosi. Tätä taustaa vasten koskaan ei ole oikea hetki tehdä kipeitä päätöksiä tai käsitellä vaikeita asioita, jos pelätään, miten äänestäjät käyttäytyvät seuraavissa vaaleissa. Eiköhän äänestäjätkin arvosta vastuullista päätöksentekoa, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. Toivottavasti Vihdissä ei enää huonompaan suuntaan mennä, mitä uusintavaalien äänestysaktiivisuus (41,7 %) osoitti.

 

Tutkimusten mukaan kuntalainen kestää kipeitäkin päätöksiä, kun ne perustellaan. Oikeisto ei ole vetovastuullaan pystynyt tuomaan kipeitä päätöksiä pöytään, vaan venyttää ja vanuttaa kuntalaisten ja erityisesti kunnan henkilöstön sietokykyä odottamalla ”niitä parempia aikoja”, jotka kohta (?) tulevat, eikä mitään kipeitä päätöksiä tarvitakaan. Kuinka moni omassa arjessaan voi siirtää ja siirtää laskujen maksamista ja odottaa lottovoittoa, jolla maksaa ne laskut sitten joskus tulevaisuudessa? Eiköhän velkojat tai selvitysmies ole ovella paljon ennen sitä lottovoittoa.

 

Sari Virta

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja