Vihdin Vasemmistoliiton kantoja yleisesti metropoliasiaan

huhtikuu 29, 2013 | Kategoria: kuntauudistus

Metropolialueeksi alunperin rajattu ja ilmoitettu 14 metropolikuntaa on hyvä alue tässä vaiheessa. Vihti haluaa siis kuulua metropolialueeseen (esiselvityksessä on myös vaihtoehto, missä Vihti on rajattu ulos alueesta).

Vihdin työssäkäyvästä väestöstä suurimman osan työmatkaliikenne suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Työmatkasuunta on siis varsin keskeisesti metropolin ydintä kohti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne, kuten myös ympäristö ja tämän alueen maahanmuuttaja-asiat on hyvä ratkaista yhteisesti esimerkiksi metropolihallinto-mallilla. Vaaleilla valittava vahva metropolihallinto on järkevä ratkaisu tähän.
Esiselvityksen sisältämän ehdotuksen lisäksi on syntynyt KUUMA-kuntien kunnanjohtajilta tullut esitys kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan uudesta suurkunnasta. Näissä molemmissa esityksissä on sisältö, että metropolialueelle syntyisi kaksi vahvaa suurta kuntaa. Edellämainittujen yhteisten asioiden ratkaisemiseksi tässä vaihtoehdossa ei synny mitään oleellista uutta nykytilanteeseen verrattuna. Tämä hävittäisi metropolihallinnon tai – ratkaisun tarpeen, eikä tälle alueelle syntyisi riittävän kestäviä yhteisiä ratkaisuja esimerkiksi liikenteen ja maankäytön suhteen. Asukkaiden hyvinvointi ja eriarvoistuminen jatkuisivat.
Suomalaisten terveyden kannalta yksi suurimmista uhista on arkiliikunnan romahtaminen ja istumisen lisääntyminen. Erilaiset liikenne- ja asiointiratkaisut vaativat nyt ja tulevaisuudessa toimia ihmisten arkiliikunnan lisäämiseksi. Tätäkin kokonaisuutta on hyvä ratkaista ylikunnallisesti. Liikenteen kehittäminen ei voi perusta pelkästään autoiluun tai raiteille. Ihmisten asiointi ei pääsääntöisesti liity työmatkan varrelle silloin, kun ajetaan asuinkunnasta työpaikkakunnalle. Esimerkiksi Vihdissä asuvan Helsingissä työssäkäyvän perheellisen aikuisen osalta työmatkan varrelle ei synny tarvetta palvelujen käytölle. Työssäkäyvänä aikuinen saa työpaikkakunnaltaan työterveyshuollon palvelut ja muut palvelutarpeet ovat lähipalveluja omassa asuinkunnassa, kuten päiväkoti, koulu, lasten terveydenhuolto, lasten harrastukset. Asiointisuunnalla (=työmatka) ei siis voida kestävästi perustella kuntaliitosten tarvetta.
Selvityksiä kannattaa tehdä, kuten kuntarakenneuudistus kunnilta edellyttääkin ja velvoittaa. Selvityksissä on oleellista kartoittaa, millaiset palvelut kuntalaisille voitaisiin uudessa, muuttuneessa tilanteessa turvata. Miten palvelut tuotettaisiin ja rahoitettaisiin. Selvitystyössä oleellista on sen sisältö: ei selvitetä sitä, mihin uusi kunnanraja piirretään, vaan selvitetään valittujen kuntien kanssa sitä, mitä mahdollisissa kuntaliitoksissa palveluille konkreettisesti tapahtuisi.
Metropoliratkaisussakin on yhteisten ylikunnallisten asioiden lisäksi tärkeää turvata kuntalaisten palvelut. Lähipalvelut ja niiden laatutaso tulee määrittää, samoin kuin on kauempana tuotettujen palveluiden määrittäminen ja laatutaso tehtävä.
Kuntalaisten osallisuus ja lähidemokratian lisääntyminen saadaan turvattua silloin, kun kuntalaisilla on aito mahdollisuus vaikuttaa oman elinpiirinsä palveluihin ja oloihin.