Sari Virran valtuustopuhe 9.12.2013: talousarvio vuodelle 2014

joulukuu 10, 2013 | Kategoria: valtuusto 12/2013

Ei ole enää tarpeen toistaa koko tämän vuoden esillä ollutta ja esille nostettua kuntatalouden tilaa ja kestävyysvajeen syvyyttä, joka on osa koko hyvinvointivaltiotamme. Emme voi täällä salissa ratkaista koko Suomen taloutta, emme maailman taloutta, voimme keskittyä ratkaisemaan Vihdin tehtävää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Olisin päässyt todella helpolla tämän ryhmäpuheen kanssa, jos olisin ottanut edellisen valtuustokauden talousarviokokouksen puheet ja yhdistellyt eri osa-alueet niistä tämän kokouksen puheeseen. Se kertoo omalla tavallaan sitä kieltä, että emme tehneet mitään rakenteellisia muutoksia viime valtuustokaudella, vaikka koko valtuustokauden ajan täällä toitotettiin kriisitietoisuutta ja sen lisäämistä kunnan alijäämäisten talousarvioiden takia sekä kunnan asukaskohtaisen velkamäärän kasvun takia. Puhetta siis riitti, tekoja ei. Viime valtuustokaudella ei ollut valmiutta muutoksiin. Nähtäväksi jää onko tälläkään valtuustolla.

Nyt käsittelyssä olevaan kunnanjohtajan talousarvioesitykseen kunnanhallitus teki äänestyksien jälkeen muutamia muutoksia. Merkittävin muutos koskee henkilöstön vähentämistä jollain määrillä jo vuonna 2014 sekä suunnitteluvuosina 2015 ja 2016 kumpanakin vuonna 30 henkilötyövuodella. Todellisuudessa tuo henkilöstövähennys tulee olemaan aika merkittävä yhdistettynä talousarvioon sisältämiin henkilöstösäästöihin.  Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei ole valmis sitomaan henkilöstösäästöjä esitettyyn 30 henkilötyövuoden lukumäärään, vaan kannattaa sitä menettelyä, että kunnan koko organisaatio, toiminnalliset muutokset, työpaikkajärjestelyt, uudelleensijoittelu sekä määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden ja eläköitymisen kautta tehdään järkeviä ratkaisuja palveluiden järjestämiseksi ja kunnan velvoitteiden hoitamiseksi. Ja tätä kautta löytyvillä ratkaisuilla päästään henkilöstösäästöihin ilman ennalta määrättyjä sitovia lukumääriä. Meillä on nykyisen kunnanjohtajan aikana ja toimesta jo ollut nähtävissä, miten asioita uudelleen organisoidaan, ja millaisia ajatuksia kunnanjohtajalla on vihtiläisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja se työ on vasta alussa. Uuden henkilöstöjohtajan avulla työ saadaan vauhtiin lähikuukausien aikana.

Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen on edelleen mainittu keskeisenä henkilöstöhallinnon tavoitteena. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan palvele kasvatus- ja koulutuslautakunnan tekemä päätös karsia 15 000 euron määräraha varhaiskasvatuksen työergonomiasta. Tällä voi olla tuota rahaa selkeästi kalliimmat seurannaisvaikutukset. Kun tuo raha riisuttiin budjetista, jää aikuisille työntekijöille tarkoituksenmukaiset työergonomiset hankinnat toteuttamatta ja edelleen henkilöstössä on niitä, jotka joutuvat sairauslomalle työperäisten vaivojen takia. On selvää, että päiväkodin kalustus pienen ihmisen tarpeisiin ei palvele erityisesti ikääntyvän aikuisväestön tarpeita. Jokainen 40 + ikäinen voi tässäkin salissa kuvitella, miltä tuntuu istua polvet suussa tai kyykkiä selkä koukussa koko työpäivä vuodesta toiseen. Valtuustoryhmämme tiedostaa, että valintoja on tehtävä, eikä kaikkia toiveita saada hyvinäkään aikoina budjettiin. Mutta silti tuntuu, että välillä euromääräisen satsauksen arvoa ei katsota riittävän pitkälle: jos 15 000 eurolla saataisiin sellaisia hankintoja, jotka vähentävät vaikka 100 sairauspoissaolopäivää, niin satsaus on jo maksanut itsensä takaisin.

Kunnanhallituksessa äänestettiin myös kulttuurituottajan vakanssiesitys poistettavaksi. Kulttuurituottajan tehtävät aiotaan hoitaa sisäisesti. Toivottavasti tämä onnistuu. Jo vuosi sitten totesin, että kuntamme kulttuuripuoli on viety hävettävän alas, vaikka meillä strategiassa on mainittuna ”monipuolinen kulttuuritoiminta”. Kun emme viime vuonna lisänneet resurssia kulttuuripuolelle, silloinen kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja irtisanoutuikin jonkin ajan kuluttua tehtävästään. Kulttuuritöiden hoitaminen oli niputettu täystyöllistetyn ison kirjastotoimen johtajan vastuulle. Nyt ollaan palkkaamassa pelkästään kirjastotoimenjohtajaa, mikä on hyvä esitys. Sen sijaan tämä kulttuuritoimen asioiden hoitaminen ei mielestämme ole tälläkään esityksellä turvattu ja nähtäväksi jää, miten asia saadaan sisäisesti hoidettua. Kulttuurituottaja saattaisi nopeasti ansaita palkkansa verran tuloja kuntaan. Uusi seitsemän vuotinen EU:n rakennerahastokausi on alkamassa ja sieltäkin olisi mahdollista saada luovien alojen toimintaan rahoitusta. Kulttuuri toimii myös hyvänä kumppanina matkailun edistämisessä. Näissäkin asioissa meillä olisi kunnassamme kehittämisen varaa, mutta ilman henkilöresurssia se ei tietysti itsestään synny.

Taloudellisesti haastavina aikoina pitäisi olla kaukaa viisas ja kyetä päätöksiin, jotka pitkällä tähtäimellä tuovat säästöjä. Jos sorrumme tiukoissa pakkotilanteissa tekemään leikkauksia, jotka synnyttävät toisaalle kasvavia lisäkustannuksia toimintamme on kuin hölmöläisten peiton jatkaminen. Olemme perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisätalousarvioiden ja lisämäärärahojen myöntämisen yhteydessä tänäkin syksynä kuulleet, että kustannuksia on saattanut syntyä muutaman yksittäisen kalliin hoitotapauksen vuoksi.

Hoidollis-pedagogisen eli HOPE-luokan lakkauttaminen on tällainen riski. Jos kyseiset nuoret jäävät vaille koulupaikkaa, on syrjäytymisvaara suorastaan odottamassa heitä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle lähes miljoona euroa. Ne kustannukset tosin syntyvät vuosien aikana, sen sijaan paljon nopeammin syntyvät ne kustannukset, jos HOPE-luokan lopettamisen vuoksi nuori joutuu esimerkiksi sairaalakouluun, joka on kallista erikoissairaanhoitoa. Meillä täällä salissa olevilla on asiat hyvin. Niin hyvin, että kykenemme kuntalaisilta saadun valtakirjan avulla hoitamaan yhteisiä asioita. Meidän kuuluu huolehtia myös niistä kaikista heikoimmista, joilla ei ole voimia itse ajaa asioita, jotka eivät itse kykene vaatimaan itselleen erityistä tukea silloin, kun sitä tarvitsevat. Jollekin nuorelle HOPE-luokka on ainoa vaihtoehto selvitä eteenpäin elämässään. Siinä suhteessa kuusipaikkaisen HOPE-luokan vuosikustannukset ovat pienet. Jos lopetamme luokan, kaikilla sen nykyisillä oppilailla ei ole jatkossa paikkaa, missä saavat riittävää tukea suorittaa perusopetusvelvollisuus loppuun. Osa ei pääse sairaalakouluun, osa ei selviä normaalissa luokkaopetuksessa. Kysymys kuuluukin, mihin heidät sitten sijoitetaan? He jäävät kotiin ja suurella todennäköisyydellä kaiken avun ulkopuolelle.

Henkilöstösäästöissä sivistyskeskuksen osalta kouluohjaajien vähentämisellä tavoitellaan 300 000 euron säästöä. Säästötavoite on kova, niin kova, ettei rehtoreiden kokouksessa tuohon tavoitteeseen löytynytkään yksimielisyyttä. Tiedän, että kasvatus- ja koulutuslautakunta on tehnyt tuntikausia työtä talousarvion eteen, mutta silti kouluohjaajiin kohdistuva 300 000 euron säästö on jo lähtökohdiltaan kova. Vihdissä on matkaa tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen perusopetukseen. Kouluohjaajien osalta on ensiarvoisen löytää oikea tasapaino resurssin jakamiseen eri vihtiläisten koulujen kesken. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta kuulla toistuvasti viestiä siitä, että jollain koululla resurssia on jopa yli tarpeen, kun useampi aikuinen on samanaikaisesti oppilasryhmässä, vaikka vähemmälläkin pärjättäisiin. Samanaikaisesti meillä on kouluja, jossa esimerkiksi alkuopetuksen ryhmissä ei ole kouluohjaajaresurssia kuin muutamaan tuntiin viikossa, vaikka luokassa olisi useampikin lisätukea tarvitseva oppilas. Meidän tehtävämme on turvata tasa-arvoiset palvelut kaikille kouluillemme, emme voi sallia sitä, että joku koulu onnistuu samaan tiukoista resursseista erittäin hyvin itselleen ja joku koulu jää vaille kohtuullistakin tasoa. Koska kouluohjaajat tekevät työtä varhaisen puuttumisen puolelle ja ovat yleensä ennaltaehkäisevä resurssi kalliimmilta toimenpiteiltä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä edellyttää, kouluohjaajaresurssin uudelleen ohjauksessa resurssi jaetaan oikeudenmukaisesti kouluille ja että valmistelussa kuullaan asiantuntijoina koulujen rehtoreita.

 

Sitten muutamia yksittäisiä huomioita talousarviokirjaan.

 Sivun 42 tuloskortissa ja sivun 46 tekstissä käsitellään Vihdin joukkoliikennetavoitteita. Tuloskorttiin on vuodelle 2016 esitetty tavoitteeksi sisäisen joukkoliikenteen kehittämistyön aloittaminen. Syksyllä 2012 valtuusto hyväksyi joukkoliikenteen lisämäärärahapäätöksen yhteydessä tekemämme ponsiesityksen sisäisen joukkoliikenteen kehittämisestä.

Olemme odottaneet esitystä valtuuston hyväksyttäväksi, sellaista ei ole tullut ja nyt todetaan, ettei siihen ole osoittaa määrärahaa. Uudenmaan maakuntatasolla on valmisteilla Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2022. Suunnitelmassa mainitaan Vihdin osalta mm: ”Vihdissä aloitetaan paikallisliikenteen kokeilu”. Kunnanhallitus jätti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan pyydetyn lausunnon viime maanantain kokouksessa pöydälle ja ihan aiheellisesti, koska paikalla olleilla viranhaltijoilla ei ollut tiedossa, mitä tämä paikallisliikenteen kokeilu tarkoittaa, milloin se on tarkoitus aloittaa ja miten kokeilu rahoitetaan. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja siihen osaltaan liittyvään ilmastostrategian edistämiseen ei Vihdin kunnassa voi parhaalla tahdollakaan olla tyytyväinen.

Sivulla 51 aterian ja puhdistuksen tulosalueen kortissa on tavoite 2016: Asiakastyytyväisyys pidetään kohtuullisella tasolla. Tavoite on vähintäänkin hassu. Yleensä kaikissa toimissa pyritään hyvään asiakastyytyväisyyteen. Tavoitteiden tulisi olla kunnianhimoisempia.

Varhaiskasvatuksen tulosalueelta on huomioitavaa, ettei kehittäminen voi olla pelkästään yksityisen päivähoidon varassa. Yksityinen päivähoito on hyvä lisä kunnallisille päivähoitopalveluille, mutta kunta ei voi pakottaa perheitä valitsemaan yksityistä päivähoitoa, joten kehittäminenkään ei voi olla pelkästään sen varassa. Avointen päiväkotien tarjontaa ja osa-aikaista päiväkerhotoimintaa tulisi myös kehittää. Monipuolinen päivähoitotarjonta tulisi olla keskeistä tällaisessa kasvukunnassa.

s. 110 ratapuiston huoltorakennuksen määrärahaan kunnanhallituksessa tehtiin vähennys ja uudeksi määrärahaksi esitetään nyt 150 000 euroa. Tämä huoltorakennus on kyllä nyt saanut kunnassamme jo farssin piirteet. Huoltorakennuksen määräraha on ollut budjetissa jo vuonna 2012 ja myös tänä vuonna. Rakennusta ei kuitenkaan ole saatu tehdyksi varatusta määrärahasta huolimatta. Tähän on erinäisiä syitä, joita en nyt tässä ala luetella.  Esitämme, että määrärahaksi varataan kuitenkin riittävä summa, jotta ratapuiston liikunta-alue saatetaan viimein asialliseen kuntoon.

Muutosesityksemme:

s. 17 Henkilöstösäästöt ilman, että se sidotaan 30 henkilötyövuoden lukuun vuosina 2015 ja 2016

s. 64 HOPE-luokan säilyttäminen lisätään talousarvioon 25 000 euroa

s. 110 Ratapuiston huoltorakennus palautetaan aiempi liikuntalautakunnan esittämä määräraha 300 000 euroa (lisäys + 150 000 euroa)

Näillä muutosesityksillä ja kommenteilla valtuustoryhmämme on valmis hyväksymään talousarvioesityksen.