Valtuutettu Sari Virran pitämä puhe: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen

toukokuu 11, 2014 | Kategoria: valtuusto 04/2014

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulisi olla meille valtuutetuille yksi tärkeimmistä asiakirjoista. Se kertoo siitä, miten kuntamme lapset ja nuoret voivat tällä hetkellä, miten palvelut on järjestetty ja mihin palvelutoiminnan kehittämisessä on panostettava seuraavan vuoden tai valtuustokauden aikana.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan nostetaan kehittämiskohteita ja tavoitteita, joista saadaan helposti toiminnan mittarit ja seurattavat indikaattorit.
Suunnitelma-asiakirja on aikaisempaa paremmin ja selkeämmin laadittu. Toisaalta edelleen kaipaisimme siihen selkeyttä. Suunnitelman alkupuolelle kerätyt väestötilastotiedot kuvaavat hyvin lasten ja nuorten ja lapsiperheiden elämässä tapahtuneita muutoksia. Tilastokuvia voisi kuitenkin analysoida nykyistä paremmin heti taulukon jälkeen tai yhteenvetona tilastojen lopussa.
Nyt tilastot kertovat, että pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt, samoin nuorisotyöttömien määrä, samoin yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä on noussut ja lapsiperheiden pienituloisuusaste on noussut yli prosenttiyksikön. Trendinä siis on, että lasten ja nuorten oloissa on tapahtunut heikentymistä. Näiden tilastojen ja indikaattoreiden tulisi havahduttaa meitä päättäjiä, koska niillä on vaikutuksensa myös palvelujen käyttöön, kehittämiseen ja suuntaamiseen.
Epäselväksi jää, onko tämä hyvinvointisuunnitelma nyt valtuustokaudelle tehty laajempi päivitys? Ilmeisesti on, mutta se ei selviä liioin kansilehdestä eikä johdantotekstistäkään. Tämä on kuitenkin oleellinen asia. Lakisääteisen hyvinvointisuunnitelman ohjeistuksena on, että laajempi ja perusteellisempi päivitys tehdään valtuustokausittain ja vuosittain suunnitelma päivitetään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Meillä ei tähän rytmiin ole oikein päästy. Toki olemme käsitelleen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa lähes vuosittain viime valtuustokaudellakin täällä valtuustossa, mutta olisi ollut sellainen laajemman ja tarkemman päivittämisen aika ja asianakin tämä olisi voinut olla ”lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016” eli koko valtuustokaudelle päivitetty.
Sivistystoimen alaisten lautakuntien yhteiskokouksissa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita tuon tuosta, joko pienempinä tai suurempina kokonaisuuksina. Sen sijaan täällä valtuustossa me käsittelemme tällaiset tärkeät hyvinvointisuunnitelmatkin vähäpätöisemmin kuin talousasiat. Valtuustomme ei ole esimerkiksi ollut valmis ottamaan lapsivaikutusten arviointia mukaan päätöksentekoon. Tästä oli edellisellä valtuustokaudella valtuustoaloite, asia oli esillä myös tämän valtuuston strategiaprosessin kuluessa.
Kun teemme päätöksiä, niillä on aina vaikutuksia. Jos arvioisimme tehtyä päätöstä tai päätösesitystä pohtimalla, miten se vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja elämään, toisimme päätöksen konkreettisemmaksi sille todellisuudelle, missä elämme. Päätöksemme eivät ole vain numeroita tai sanoja, ne ovat tahtotiloja, joita virkamiehet ja kunnan työntekijät toteuttavat.
Hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu ilmeisen pitkän ajanjakson ajan, koska se sisältää esimerkiksi viittauksia syksyn 2013 toimintaan ja linjauksiin (s. 24 todetaan elokuussa 2013 käynnistyvästä toiminnasta). Lisäksi siitä puuttuu tuoreimman kouluterveyskyselyn tulokset, jotka ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa. Siihen voisi ainakin viitata sivun 18 osalta.