valtuutettu Sari Virran puhe valtuustossa 7.12.2015: kiintiöpakolaisten ottaminen Vihtiin

joulukuu 10, 2015 | Kategoria: valtuusto 12/2015

Saimme eilen viettää 98 vuotiaan isänmaamme juhlapäivää. Päivässä on meille kaikille oma merkityksensä kunkin omassa lähipiirissä, mutta yhdistävä tekijä on varmasti se, että saamme elää itsenäisessä, turvallisessa kotimaassa, missä vallitsee rauha.Eilinen päivä sai liikkeelle monia ajatuksia tämän päivän Suomesta. Valitettavasti liian paljon surullisia mietteitä siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Kovat arvot ja asenteet ovat kasvamassa monella rintamalla, erityisen surullista tämä on suhtautumisessa toisiin ihmisiin, ihmisarvoon, toisten kunnioittamiseen, erilaisuuden kunnioittamiseen, sen sietämisestä puhumattakaan.Vihti haluaa strategiansa mukaisesti olla moderni, luonnonläheinen, yhteisöllinen kasvukunta. Olemme tekemässä ratkaisevaa päätöstä sen suhteen, miten vastaamme ruuhka-Suomeen sijoittuvan kuntamme osalta maahanmuuton haasteeseen. Päätämmekö tänään olla visiomme mukainen moderni kunta ja olla osa tulevaisuuden metropolialuetta (jos sellaiseen joskus päädytään), päätämmekö osaltamme ottaa tänne eteläiseen Suomeen pakkautuvan maahanmuuttajaväestön vastaan valmistautuneena ja valmiina?

Kotouttamisohjelma on moniammatillisen, poikkihallinnollisen työryhmän valmistelussa. Se on syytä tehdä hyvin ja huolella. Kotouttaminen on merkittävässä asemassa maahanmuutossa. Ohjelman toteuttaminen vaatii myös lisäresurssia, ja erityisesti näin siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakija saa pysyvän oleskeluluvan. Kotouttamistoimia toki tulee tehdä entistä varhaisemmassa vaiheessa jo vastaanottokeskuksissa. Kotouttamisohjelma on tehtävä riittävän kattavaksi ja rauhassa valmiiksi. Tämänpäiväiseen päätökseemme riittää, että se on vireillä.

Kotouttamista ei suinkaan ole pelkästään viranomaisten tekemä työ, vaan kotouttamiseen voimme osaltamme osallistua me kaikki. Parhainta kotouttamista on se, että maahanmuuttajat saavat kantaväestöstä ystäviä ja tuttuja, eivätkä eristäydy omiin porukoihinsa. Liikunta on monilta osin universaali kieli. Kotouttaminen edistyy hyvin urheiluseuratoiminnassa, mutta myös muissa harrastuksissa, joten paikallisilla yhdistyksilläkin on oma roolinsa kotouttamisessa.

 

Maahanmuuttajien vastaanottamista tai tätä koko Eurooppaa ravistelevaa turvapaikahankijoiden tulvaa ei edesauta yhtään se, että kantaväestö ottaa oikeutta omiin käsiinsä uhkailemalla täältä turvaa hakemaan tulleita ihmisiä. Surullista on osan vihtiläisten käyttäytyminen asiassa. Toista vastaanottokeskusta kohtaa on toistuvasti, säännöllisesti tehty eriasteista väkivaltaa, uhkailua, poliisia on vaadittu paikalle meidän paikallisen, kantaväestön toiminnan takia. Turvattomuutta aiheuttavat osin oma kantaväestömme, ei ainostaan turvapaikahakijoiden tekemät uutisoidut rikokset tai niiden yritykset.

Kotouttamisohjelman toimenpiteitä pitäisi siis kohdistaa myös kantaväestöön. Ainakin viranomaisten tiedottaminen kuntalaisille riittävästi, ajoissa ja säännöllisesti on tärkeää. Keskustelutilaisuuksien ja kohtaamisten järjestäminen on niin ikään tärkeää. Vaikka välillä onkin tuskaista korjata sosiaalisessa mediassa pitkälle väärälle laukalle lähteneitä käsityksiä, huhupuheita ja suoranaisia valheita, silti niitä on jatkuvasti yritettävä oikaista oikealla tiedolla. Maahanmuuttokriittisyys ei tarkoita, että sallittaisiin väärän, valheellisen tiedon levittäminen tai eriasteiset väkivaltaisuudet, tuhopoltot, uhkailu. Mikään tällainen toiminta ei kuulu maahamuuttokriittisyyteen.

Kotouttamisessa meillä on koko valtakunnan tasolla opittavaa. Meillä on matkaa siihen tilanteeseen, miten esimerkiksi Haagissa – yhdessä Hollannin keskeisimmistä kaupungeista – asiaa hoidetaan. Kun tyhjäksi jäänyt kaupungin virastotalo päätettiin ottaa vastaanottokeskukseksi, toimitettiin lähikorttelien kaikkiin kotitalouksiin kirje, jossa pyydettiin erilaista vapaaehtoisapua asukkailta turvapaikkaa hakeneiden kotouttamiseksi ja auttamiseksi. Saman tien aloitettiin vastaanottokeskukseen kieliopetuksen ja muun toiminnan organisointi, jotta maahantulleilla olisi myös jotain tekemistä asioiden käsittelyä ja päätöstä odottaessaan.

Me olemme jo monikulttuurinen kunta. Vihdissä asuu yli 1 100 alkuperältään vierasmaalaista, ja   nämä edustavat noin 50 eri kieltä. Meillä on maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ja työntekijöitä työyhteisöissämme. Erilaisuus ja monikulttuurisuus ovat jo osa meitä. Ei ole olemassa kahta samanlaista maakuntaa, ei ole ole olemassa kahta samanlaista suomalaista, ei myöskään kahta samanlaista maahanmuuttajaa. Kohdellaan toisiamme ihmisarvoon kuuluvasti. Meille on aikoinaan taisteltu oma kotimaa siitä ajatuksesta, että meidän tulee auttaa toinen toisiamme. Ei anneta sen unohtua.

 

Näillä kommenteilla Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.