Valtuutettu Seurasen puhe 7.11.: Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017

marraskuu 9, 2016 | Kategoria: valtuusto 11/2016

Perusturvakuntayhtymä Karviainen on vuosien kuluessa saanut toimintansa vakiinnutettua. Palvelutasoa halutaan jatkossa pitää osittain jopa parempana kuin mitä valtakunnalliset vaatimukset edellyttäisivät.

Tämä on erittäin positiivinen asia, tosin todellisuudessa lukemat hoitoonpääsystä voivat olla jotain muuta kuin suunnitelmissa on ennustettu. Esim. nyt syksyllä hammashoitoon sai ajan 2 kuukauden päähän, ei suinkaan 2 viikon päähän. Tosin kyllähän tämäkin aika on vielä tyydyttävään hoitotasoon eli 6 kuukauden odotukseen nähden varsin hyvä.

En nyt ala referoimaan koko talousarviota mutta muutaman kohdan haluan nostaa esille.

Suunnitelmien mukaan Otalammen neuvolan aukioloa tullaan suhteuttamaan kävijämäärään. Tämä kuulostaa varsin järkevältä, sillä turha pitää palveluita auki jos ei tulijoita ole. Tämä on kuitenkin aiheuttanut paljon huolta Otalammen alueella ja osa on mieltänyt tämän jo Otalammen neuvolan alasajoksi. Otin asiasta selvää Karviaiselta. Isot ikäluokat eli vuonna 2010 syntyneet ovat siirtymässä koulumaailmaan  ja muutos asiakasmääriin tulee olemaan tuntuva neuvolatyön alueella tulevana vuonna. Neuvolalääkäreiden vastaanotto keskitetään niihin pisteisiin, joissa lääkäreillä on paras mahdollinen tutkimusvälineistö. Lisäksi lääkärityövoiman tarve lisääntyy oman terveyskeskuspäivystystoiminnan lisääntymisen myötä. Otalammen neuvolassa on ollut jo useampana vuonna täyssulkuja niin kesän kuin joulun aikaankin eikä valituksia näiden sulkujen osalta ole tullut Karviaiseen.

Toinen asia jonka haluan ottaa esille on Karviaisen ikäihmisten palvelut. Karviainen on todennut että yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Vuoteen 2020 mennessä ennusteiden mukaan määrä lisääntyy yli 400 asukkaalla kun samaan aikaan alle kouluikäisten määrän ennustetaan laskevan yli 100 lapsella. Tämä luonnollisestikin edellyttää merkittävää panostamista ikäihmisten palveluihin. Kotihoidon asiakasmäärän ennustetaan kasvavan 17 asiakkaalla vuosittain. Kotihoito onkin nostettu toiseksi valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi. Siksi onkin hieman ihmeellistä, että tämän vuoden ennakoituun tilinpäätökseen verrattuna  kotihoitoon budjetoitava raha vuodelle 2017 onkin pienempi. Herää kysymys riittävätkö rahat jos asiakasmäärä kasvaa? Kaikista Karviaisen palveluista ei löydy juurikaan mainintoja Karviaisen niin talousarvioista kuin toimintakertomuksestakaan. Aiemmin otin esille välinehuollon, nyt kotihoidon. Vihdin kotihoidon talousarvio on 3,2 milj. euroa. Palvelutasosuunnitelman mukaan kotihoitoa järjestetään kotona tai siihen verrattavassa paikassa. Tällainenhan voi olla esim. palvelutalo, jossa asiakas on itse vuokralla. Laajentaakseen asiakkaan valinnanvapautta on Karviainen ottanut käyttöönsä palvelusetelin, joka on määrärahasidonnainen. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia sosiaali- ja terveysalan palveluja niin, että hän itse valitsee palveluntuottajan omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Sain selville, että kotihoidon ostamiseen tarkoitettuun palveluseteliin on varattu vuodelle 2017 66.000 euroa, eli täysin sama määräraha kuin tällekin vuodelle. Vuosi 2016 on palvelusetelin osalta ollut kokeiluvuosi. Kuitenkin määrärahat alkoivat loppumaan ennenaikojaan ja kevään jälkeen ei Karviainen voinut enää ottaa uusia asiakkaita palvelusetelin piiriin. Tekikö Karviainen mitään toimenpiteitä siinä vaiheessa kun saatiin selville ettei rahat tule riittämään? En ainakaan hallituksen pöytäkirjoista tietoa löytänyt. Määrärahojen loppumisen myötä Karviainen suunnitteli siirtävänsä palvelusetelin asiakkaat kesken vuotta Karviaisen kotihoidon asiakkaiksi, siitäkin huolimatta että osa näistä asiakkaista asuu jo palvelutaloissa ja ovat ostaneet palvelunsa suoraan palveluntuottajalta. Tämä tarkoittaisi sitä, että vanhus asuisi itse maksavana vuokralaisena palvelutalossa, jossa työskentelee päteviä, tuttuja hoitajia, mutta hän ei saisikaan palveluita heiltä vaan jokaiseen palveluun tulisi talon ulkopuolelta hoitaja Karviaiselta. Esimerkiksi ruokailut, vessassa käynnit, lääkehuollot ym.Olisiko Karviaisen kotihoidossa oikeasti resursseja yllättäin tällaiseen toimintaan kesken vuotta kun jo nykyiselläkin resursseilla tuntuu asiakkaita riittävän enemmän kuin hoitajia?  Kuinka paljon edullisemmaksi tälläinen toiminta tulisi  kun palvelusetelistä maksetaan noin 20 euroa tunnilta? Saisiko sillä rahalla Karviainen itse hoidettua jokaisen vanhuksen vessareissutkin? Asiasta tiedottaminen niin palveluntuottajille kuin asukkaille tai heidän omaisille ei onnistunut vaan tuli täysin yllätyksenä.  Karviaisen tuleekin budjetoida ikäihmisten palveluihin jatkossa riittävä määrä resursseja huomioiden palvelun tarpeen nopea kasvu, on se sitten omana palveluna tai palvelusetelinä tuotettua palvelua. Oletettavaa kuitenkin on että esim. nykyisistä asiakkaista tuskin kenenkään kunto paranee kesken vuotta niin paljon etteikö palvelua enää tarvittaisiin, sen sijaan henkilökohtaisen palvelun tarpeen määrän nousu vuoden aikana on hyvinkin oletettavaa.