Vuoden 2011 talousarvion seurantaraportti – ryhmäpuheenvuoro

Asian esittelytekstissä kerrotaan ansiokkaasti, että talousarvion seurantaraportin yhteydessä annetaan myös tilannekatsaus toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta.

Täällä valtuustosalissa puheenvuorot tahtovat keskittyä enemmän eurojen tuijottamiseen ja talouskuriin ja vähemmälle jää palvelujen laadun tarkkailu. Eurojen lisäksi tuloskortit antavat meille valtuutetuille arvokasta tietoa siitä, miten Vihdin kunta toimii. Miten palveluja tuotetaan. Mitä on saatu aikaiseksi. Missä on jääty palvelutasotavoitteissa jälkeen jne.

Toivon, että valtuutetut ovat lukeneet tuloskortit läpi niiden sisältämän arvokkaan tiedon vuoksi. Vaikka edelleen niiden visuaalinen esittämistapa on hieman lukemista hankaloittava, mutta ei toki sitä estävä.

Luvut ja eurot tulevat näiden tuloskorttien avulla konkreettisemmaksi: kunnan perustehtävähän on tuottaa lakisääteiset palvelunsa ja huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista. Euroissa pysyttelevä keskustelu talousarvioraportin yhteydessä ei ole siis täysin kattavaa. Myös näihin tuloskortteihin on hyvä pysähtyä hetkeksi.

Tuloskorteista ilmenee paljon hyvää ja positiivista, aika paljon myös jotain muuta. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylästön yleissuunnitelman toteuttamisosa ei valmistu aikataulussa. Me kaikki tiedämme, mikä merkitys kattavalla kevyenliikenteen väylästöllä on laajalla rintamalla kuntalaisten hyvinvointiin, turvallisuuteen, viihtyvyyteen. Kevyen liikenteen väylien tarpeellisuutta ei voi tarpeeksi korostaa meillä Vihdissä, missä sivistyskeskuksen vastuulla on paljon kuljetusoppilaita.

Olen ennenkin ihmetellyt tuloskorttia ”Tehokas palveluverkko” (s. 9), missä tavoitteena on nykyisten toimitilojen ja resurssien käytön optimointi. Tässä on mittarina kunnan henkilöstön määrä per asukasluku. Se ei sinänsä mittarina ole huono, sehän kuvaa todellista tilannetta. Mutta kun mittarin tavoite on säilyttää enintään vuoden 2009 taso eli 40,9 työntekijää tuhatta asukasta kohti, voidaan kyseenalaistaa, vastaako tämä mittari a) asetettua tavoitetta ja b) onko tämä suhteessa muihin tuloskortteihin, missä on mm. tavoitteena hyvinvoivat kuntalaiset ja missä palvelujen laatuakin mitataan. Mittarin toteutumista ennustetaan siten, että tavoite toteutuu ja henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden on 40,4 eli siis tosiaan alittuu tavoitteeseen asetetusta.

Onko tämä mittari oikeassa suhteessa väestökasvumittariin, missä halutaan 2 prosentin kasvua?

Tämän mittarin tavoite on selkeässä ristiriidassa joihinkin yksiköiden tuloskortteihin, mistä on luettavissa / nähtävissä se, että henkilöstöresurssista johtuen tavoitetteisiin ei olla pääsemässä. Meillä toteutetaan joitakin palveluja lakisääteisyyden rajoilla, eikä näissä korteissa ilmene se vaje, mitä on olemassa joissakin Vihdin perusturvakuntayhtymä Karviaiselta ostamissa palveluissa. (mm. neuvolapalvelupalveluihin ollaan ostettu Karviaiselta vasta tälle vuodelle lisäresurssia ja sekin loppuvuosipainotteisesti).

Palveluverkon tehokkuutta pitäisi pystyä mittamaan muillakin mittareilla kuin henkilöstömäärällä. Vastaava tuloskortti on tilapalvelun puolella (s. 125) tavoitteena ”tehokkaat ja normien mukaiset palvelut” ja tälle vuodelle asetettuna tavoitteena on ”yhteinen palveluverkkosuunnitelma”. Tarkoitetaanko tässä jotain muuta suunnitelmaa kuin mikä viime vuonna valtuustossa merkittiin tiedoksi, vai miten tämä talousarviovuoden 2011 tavoite pitäisi ymmärtää? Mittariksi on määritetty uudis-, laajennus- ja peruskorjauskohteiden tarpeiden arvotuksesta tehtävä selvitys, josta nyt ilmoitetaan, ettei mittari tule toteutumaan henkilöresursseista johtuen.

On harmillista, ettei meillä ole yhteistä palveluverkkosuunnitelmaa, mihin nojata ja minkä avulla suunnitella yhteistä tulevaisuutta, koska nyt tätä perusteellisempaa palveluverkkotyötä edelleen tehdään. Jos me olisimme viime vuonna hyväksyneet palveluverkkosuunnitelman, meillä todennäköisesti olisi joiltakin osin resurssiakin enemmän käytössä tällä hetkellä muuhun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tähän tehokkaan palveluverkon-tuloskorttitavoitteiisiin on keskuksittain otettu oma näkökulmansa ja osassa keskuksista niissä on hyvin kohdennettu toimenpiteet ja mittarit aidosti palvelun tehokkuuden ja laadun yhdistämiseen. Pääkortista kyllä valitettavasti välittyy se kuva, että tehokkuutta on toteuttaa asukasmäärään nähden liian pienellä henkilöstömäärällä palveluita. Kun tähän vielä lisätään voimassa olevat henkilöstön vapaaehtoiset säästövapaat ja sijaiskielto, olemme tilanteessa, missä pitänee puhua supertehokkaasta palveluverkosta. Ja valitettavasti se supertehokkuusvaikutus näkyy niissä tuloskorteissa, missä tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen. Erityisesti lyhyiden sairauspoissaolojen osalta mittaria ei tulla saavuttamaan, sairauspoissaolot ovat edelleen kasvussa, kuten saimme asiasta tietoa kesäkuun kokouksessa käsittelyssä olleesta vuoden 2010 henkilöstöraportistakin. Suuntaus on siis hälyttävä.

Koska tuloskortteja on valtavasti, ei niitä voi tässä käydä läpi. Mutta pari positiivista tulosta nostaisin vielä esiin. Sivistyskeskuksen liikuntapalvelut on ottanut ilmastostrategian jalkauttamisen tuloskorttiinsa (s. 83). Tämä on ilahduttavaa ja juuri sen suuntaista toimintaa mitä meidän ilmastostrategiassa peräänkuulutetaan. Yhteistyötä yli sektoreiden ja kunnassa toimivien järjestöjen kesken: aktiivista vaikuttamista kuntalaisiin.

Tekninen ja ympäristökeskus sen sijaan toteaa Ilmastonsuojelutyöhön panostaminen-kortissaan, ettei erityispanostusta vuonna 2011 ole ja tavoitteena on, että ilmastostrategian tavoitteita toteutetaan. Tähän olisi toivonut jotain konkretiaa nostettavaksi sieltä strategiasta, nyt jää todella yleiselle ilmaisutasolle vain tämä lause.

Positiivista on ollut myös tuloskortista ”Yritysystävällinen kunta” luettavissa olevan tavoitteen ylittyminen, uusien ja lakkautettujen yritysten erotus on suurempi kuin tavoitteessa. Näissä uusissa yrityksissä (nettoluku 70) lienee paljon yhden henkilön työllistäviä yrityksiä, joita kutsutaan ns. itsensä työllistäjiksi. Mutta suuntaus on joka tapauksessa ollut ensimmäisen vuosipuoliskon osalta hyvä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoittaa saaneensa vuoden 2011 talousarvion seurantaraportin tiedoksi.