Henkilöstöraportti

Henkilöstöraportti on selkeä ja paljon tietoa antava. Kiitos siitä kunnan henkilöstöpäällikölle. Kuntatyöntekijöiden työkyvystä ja henkilöstöohjelmista oli päivän Helsingin Sanomissakin iso juttu. Asia on siis ajankohtainen Suomen kunnissa. Mutta asiaan, eli tähän raporttiin, jonka alkusanoissa korostuu pari asiaa: henkilöstön tuottavuus ja sairauspoissaolot.

Henkilöstön tuottavuus ei kyllä välttämättä ole niin positiivinen asia kuin se raportissa äkkinäisesti kuulostaa. Henkilöstömäärä on vähentynyt 314 henkilöllä ja tästä johtopäätöksenä, seurauksena on siis tuottavuuden nousu. Vihdin imago hyvänä työnantajana ei ole kasvussa, päinvastoin. Henkilöstö pitää nähdä vahvana resurssina ja voimavarana; ilman henkilöstöä meillä ei ole palvelujakaan. Meillä henkilöstön määrä 1000 asukasta kohden on entisestään laskenut 1,3 työntekijällä, kun se ennestäänkin on ollut valtakunnallisesti ja verrokkikuntiin verrattuna hämmästyttävän alhainen. Tämä kehityssuunta ei todellakaan ole hyvä Vihdin kaltaisessa kasvukunnassa.

Raportti ei myöskään luonnollisestikaan kerro meille sitä, onko henkilöstön määrän vähentymisen seurauksena ostopalvelujen osuus lisääntynyt? Tuottavuus ei myöskään ole sama kuin palvelujen laatu. Henkilöstöraportti ei ota kantaa samassa yhteydessä palvelujen laatuun, koska se asia ei kuulu tämän raportin piiriin.

Voidaankin perustellusti kysyä, onko tuottavuus sama asia kuin kustannustehokkuus? Suuremmalla henkilöstömäärällä voisi monessa menokohdassa palveluiden käyttäjien puolella ollakin pienemmät kulut kuin kunnassamme tällä hetkellä on. Esimerkiksi jo aiemmin esillä ollut tarkastuskertomus kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevän toiminnan merkitykseen. Henkilöstön kasvanut tuottavuus ei valitettavasti vastaa sitä, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet olisivat kunnassamme eri palvelusektoreilla kunnossa.

Huolestuttavaa on, että sairauspoissaolot ovat edelleen kasvussa. Tiedossa myös on, että töissä on äkyty sairaana, koska sijaiskielto on päällä, eikä kollegaa haluta jättää pulaan. Viime syksynä voimaan pantu ja yhä voimassa oleva sijaiskielto ei edes raportissa vielä näy. Sijaiskielto vaikuttaa vasta useamman kuukauden jälkeen, kun työn kuormittavuus nousee. Raportista ei pääse esille se tosiasia, että työntekijöiden työmäärä on kasvanut. Töitä on liia paljon ja niitä ei ehditä tehdä. Tämä lisää entisestään kuormittavuutta, kun työntekijä kokee riittämättömyyttä siitä, ettei kykene hoitamaan annettua työmäärää annetussa ajassa.

Haavoittuva tilanne on siltä osin, että eläköitymisikää lähellä olevat työntekijät joutuvat käytännössä tekemään entistä suuremman työmäärän, vaikka tilanteenhan pitäisi olla juuri päinvastoin.

Sijaiskiellon päättyminen ei ole näköpiirissä! Voimme vain kuvitella, miten tämä tietoa uuvuttaa työntekijää henkisesti, kun helpotusta tilanteeseen ei ole näkyvissä.

Tämä kuluva vuosi 2010 on Vihdissä työhyvinvoinnin vuosi. On erittäin haastavaa samanaikaisesti panostaa henkilöstön työhyvinvointiin, kun kunnanhallitus on laatinut talousarviopäätöksen 2010 pohjalta henkilöstösäästöohjelman. Oikeistoenemmistön äänestyspäätöksellä Vihdin kunnan taloutta ”korjataan” säästämällä henkilöstökuluissa, siis niillä ihmisillä, jotka tuottavat palvelut kuntalaisille.

Selvä ristiriita on siis olemassa nimetä juuri tämä vuosi työhyvinvoinnin vuodeksi. Yhtä vaikeasti toteutettava yhtälö kasvukunnassamme on kehittää kunnan palveluja tai palvelurakennetta, kun rajallinen käytettävissä oleva henkilöstöresurssi pystyy hoitamaan vain nykyiset palvelut.

Esimerkkinä hyvin hoidetusta hallinnosta ja kehittyvästä kunnasta toimii Oulun kaupunki, jonka strategiaan on kirjattu visio 2020: ”Oulu on pohjoista valoa ja elinvoimaa. Menestyvä Oulu on ihmisiä ja yrityksiä innostava kansainvälinen keskus.” Oulun kaupungissa henkilöstömäärä on noin 71 tuhatta asukasta kohti. Kaupungissa on meneillään lukuisia kehittämishankkeita ja monissa asioissa Oulu on edelläkävijä, esimerkiksi tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa, lasten ja nuorten kuulemisessa, sekä laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan satsaavana kuntana.

Henkilöstöraportissa on oma lukunsa eläköitymisestä. Eläköitymisen huippuvuodet tulevat olemaan 2012, 2014 ja 2015. On hyvä, että kunta pyrkii henkilöstöpoliittisin toimenpitein edesauttamaan ikääntyvien työssä jaksamista ja vaikuttamaan myös eläkkeelle jäämisen myöhentymiseen. Mutta hälyyttävää on, ellei samanaikaisesti ole myös olemassa rekryntointisuunnitelmaa. Miten Vihdin kunnan strategiaa tai muita kehittämissuunnitelmia toteutetaan, tai miten palveluja ylläpidetään, jos lähivuosien eläköitymispiikkejä varten ei ole olemassa rekrytointisuunnitelmaa?

 Raporttiin kuuluvan työtyytyväisyyskyselyn tulos oli pääosin positiivinen. Kuntaa ei kuitenkaan koeta entistä parempana työnantajana muista työtyytyväisyyteen liittyvistä eteenpäin menoista huolimatta. Lisäkysymyksiä nousee siitä, että vastausprosentti on kuitenkin aika alhainen: noin 40% jätti vastaamatta. Se on suuri luku.

Tutkimusten ja kokemusten mukaan juuri ne ihmiset jättävät vastaamatta, jotka kokevat, ettei heidän vastauksellaan ole merkitystä. Onkin tärkeää, että tulokset käytäisiin yksiköissä esimiesten johdolla läpi. Näin ei valitettavasti kuitenkaan kaikilta osin edelleenkään toimita.

 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää kunnan henkilöstön venymistä säästöjen paineissa ja toteaa saaneensa henkilöstöraportin tiedoksi.